Ruuti – eli miten muka mopo on demokratiaväline?

Suomalaisen kansanvallan uudistaminen vaatii aiempaa laajempaa osallistumista. Juuri tästä syystä Helsingin nuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmä keskittyy toiminnan demokratiaan.

Suomalaisen yhteiskunnan perinteinen vahvuus on ollut luottamus julkiseen vallankäyttöön. Olemme olleet valmiita jakamaan paljon muiden ihmisten kanssa, koska olemme ajatelleet päättäjien olevan oikealla asialla. Olemme ajatelleet, että päättäjämme ovat rehtejä ja reiluja. Suomalaiset ovat valmiita maksamaan paljon veroja, koska uskovat, että rahoja käytetään viisaasti.

Vaikka luottamus on yhä kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa ja korruptio vähäistä, on turha väistellä sitä tosiasiaa, että tämä luottamus on ottanut viime vuosina kovaa osumaa. Vaalirahasotkut ja korruptioepäilyt ovat tuoneet pintaan sen kuonan, joka on kertynyt kansanvallan pinnalle. Meille on tullut näkyväksi, että reippaiden pihatalkoiden lisäksi myös sulle-mulle-saunaseurat ovat osa suomalaisen demokratian todellisuutta. Sijaiskärsijöitä muutamien toiminnasta on paljon. Näin kunnallisvaalien alla ehdokkaat joutuvat taistelemaan sitä ennakkoluuloa vastaan, että kaikki päättäjät olisivat kotiinpäin vetäviä kähmyilijöitä.

Myös äänestäjien odotukset kansanvallalle ovat muuttuneet. Kuluttajina meidät on opetettu siihen, että me saamme muokata, me saamme valita – että meidän mielipiteillämme on väliä. Emme suostu alamaisuuteen.

Ei olekaan sattumaa, että Helsingissäkin on myllerretty viime vuosina demokratiaa. Ensi viikolla julkistetaan uudenlaisen kuntademokratian pilotit. Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö kaupunginjohtaja valita suoralla vaaleilla ja onko kaupunginhallituksen jäsenyys työ josta pitäisi maksaa palkkatyön mukaisesti. Pohdintaa ei käydä vain Helsingissä. Paineet kuntaliitoksiin pakottavat joka puolella Suomea kuntia miettimään uudella tavalla kuntalaisten suhdetta päätöksentekoon ja niihin kuuluisiin yhteisiin asioihin. Lähidemokratiasta on tuskin koskaan puhuttu näin paljon.

On hyvä, että joudumme miettimään uusiksi kansanvallan ja osallistumisen malleja. Nyt haasteenamme on pystyä rakentamaan sellaisia järjestelmiä, joihin kansalaiset voivat taas luottaa. Tämä aika ja etenkin tulevaisuus edellyttää aivan toisenlaista avoimuutta ja keskustelevuutta. Myös pöydälle kasautuneiden ongelmien luonne on niin lonkeroinen, että niistä harvoja voidaan ratkaista mahtikäskyllä ilman kansalaisten mukanaoloa. Olemme kainaloita myöten samassa sopassa, halusimme sitä tai emme.

Kun katsomme nuorten vaikuttamista ja osallistumista yhteiskunnan suuntaamiseen, törmäämme vielä joukkoon erityisiä ongelmia. Suomen perusongelma nuorten yhteiskunnallisessa osallistumisessa ei ole tieto. Suomalaiset nuoret tietävät kansainvälisesti vertailtuna valtavasti yhteiskunnan rakenteista ja politiikasta. Meidän erityisongelmamme on kokemus. Samalla kun suomalaiset nuoret ovat eurooppalaista kermaa tiedollisissa valmiuksissa, nuorten kiinnostus yhteiskuntaan ja luottamus omiin kykyihin tehdä muutosta on kansainvälisesti vertailtuna matalaa.

Juuri tästä syystä Helsingin kaupunginhallitus päätti viime vuonna luoda Helsinkiin Ruuti-järjestelmän. Nuorisovaltuuston sijaan Helsinki on valinnut tavan, joka korostaa päätöksentekovallan sijasta demokratiaa toiminnallisena kokemuksena. Helsingin tavoitteena on, että mahdollisimman monella helsinkiläisellä nuorella on jatkossa kokemus osallistumisesta johonkin itsen ulkopuolelle menevään toimintaan. Siis kokemus kuulluksi tulemisesta, yhteisestä puurtamisesta ja uuden synnyttämisestä. Demokraattinen toiminta muiden kanssa voimistaa yhteiskunnan jäsenyyttä ja myös kiinnostusta äänestysjärjestelmään. Helsingin Ruuti kuroo yhteen demokratia- ja osallistumistyön. Tällaista suoran ja neuvottelevan demokratian mallia ei ole kokeiltu vielä missään Suomessa.

Ruuti lähestyy kansanvaltaa kaksisuuntaisena prosessina, jossa aloite voi tulla ihmisiltä tai kaupungin koneistosta. Kaupungintasoisen nuorten ydinryhmän lisäksi Ruutiin kuuluu joukko paikallisia toimintaryhmiä, päättäjätapaamisia ja koulujen oppilaskuntapäiviä. Ruuti ottaa huomioon, että keinoja osallistumiseen pitää olla monia, koska nuorten aiempi kokemus osallistumisesta vaihtelee rajusti. Helsingin Ruudissa kansanvalta on neuvotteleva ja toiminnallinen suhde suhde, ei tuotantolinja tai tilausketju. Ruuti muistuttaa, että politiikka ei ole postimyyntiä. Jos katsomme Suomen historiaa, suurin osa hyvistä asioista yhteiskunnassa – reilu kauppa, lasten päivähoito, vapaapalokunnat, opiskelijoiden kohtuuhintainen asuminen, peruskoulu – ovat vaatineet joidenkin rohkeiden ihmisten yhteistä toimintaa. Jotta asiat ovat voineet muuttua, joidenkin on pitänyt aloittaa. Tehdä jotain. Työntää asioita liikkeelle. Aiheuttaa hankausta.

Ruuti rakentuu rehellisesti nuorisotyön osaamisen varaan. Lähdemme liikkeelle nuoren tilanteesta ja osaamisesta. Tuemme toimintaa ryhmissä. Demokratiavälineistö on meille Ruudin tekijöille laajempi kuin kokoukset ja äänestysliput. Demokratiavälineistöä ovat myös spraymaalit, telttakatokset, mopot, ponit ja kaiuttimet.

Toiminnan korostaminen ei tee politiikasta kilttiä piirileikkiä, se ei hävitä politiikasta valtaa tai ristiriitoja. Olemme jo nuorisoasiainkeskuksessa oppineet, miten meidän on jätettävä Ruudissa enemmän tilaa nuorille itselleen muokata toiminnan malleja. On myös selvää, että suurempi osallisuus nostaa esille enemmän epäkohtia Helsingin kaupungin ja erityisesti nuorisoasiainkeskuksen toiminnasta. Onnistuessaan Ruuti laittaa meitä viranhaltijoita ja kunnallispoliitikkoja kovemmalle. Mutta samalla Ruuti innostaa luomalla esimerkkejä vahvemmasta vertaisyhteiskunnasta. Ruudissa politiikka on yhä kamppailua ideoiden ja ihmisten välillä, mutta lähestyy sitä tarkemmin kuin jakamalla yhteiskunnan kuluttajakansalaisiin ja toteuttajiin.

Mitä Ruuti siis tarkoittaa? Ensi viikolla julkistamme laajan osallistuvan budjetoinnin kokeilun. Keskiviikkona 24. lokakuuta tuhannet nuoret valtaavat  Helsingin kaupungintalon. Tänään helsinkiläisille nuorille on lähtenyt äänestyslippu Ruudin ydinryhmän vaaliin. Teemme yhteistyötä esimerkiksi koulujen, kaupunkisuunnitteluviraston tai kaupunginkirjaston kanssa. Palkkaamme toivottavasti kovan tason demokratiatoimijan rakentamaan Ruutia. Tuemme kaupunginosien toimintaryhmien ideoita rahalla, tiloilla ja varusteilla. RuutiExpossa 24. lokakuuta käynnistämme yhdessä nuorten kanssa kaupunginvaltuuston edellyttämän selvitystyön luvallisten graffiti-paikkojen lisäämisestä Helsingissä.

Toisenlainen tulevaisuus syntyy vain tekemällä. Kimpassa.

Yksi kommentti kirjoitukseen ”Ruuti – eli miten muka mopo on demokratiaväline?

  1. Hyvä Tommi!
    Julkaisin blogisi Vetoa ja Voimaa upouusilla FB sivuilla, käy katsomassa!
    http://www.facebook.com/#/VetoaJaVoimaaMellunkylaan
    Tyhmää kun et tule meidän seminaariin huomenna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *