Helsinki selvittää hyvän vapaa-ajan merkityksen

Helsingin kaupunki uskoo, että jokaisella nuorella on oikeus hyvään vapaa-aikaan. Tiedämme kuitenkin yhä liian vähän siitä, miten hyvä ja terveyttä edistävä vapaa-aika muuttaa nuoren käsitystä, kykyjä ja mahdollisuuksia koulutukseen, osallisuuteen ja työllistymiseen. Tiedonpuute johtaa helposti korjaavien toimintojen priorisointiin rahanjaossa.

Siksi Helsingin kaupunginhallitus myönsi 10.12.2012 kokouksessaan 1,23 miljoonaa euroa laajalle tutkimukselle hyvän vapaa-ajan merkityksestä nuoren koulunkäyntiin ja terveyskäyttäytymiseen. Hyvä vapaa-aika -tutkimuksesta vastaavat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja tietokeskus.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 11.4.2012 § 85 myöntää Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina
-juhlavuoden kunniaksi  helsinkiläisten nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksien turvaamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ylitysoikeutena vuoden 2012 talousarvion kohtaan 1 04 02, Khn käyttövarat, kaupunginhallituksen käytettäväksi 10 miljoonan euron erillismäärärahan.

Päätös rahan käytöstä tehtiin kaupunginhallituksessa 10.12.2012. Kaupunginhallitus myönsi 1,23 miljoonaa euroa nuorisoasiainkeskukselle Hyvä vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen.

Hyvä vapaa-aika -projektissa neljän-kuuden helsinkiläisen luokan oppilaille tarjotaan mahdollisuus kohdennettuun nuorisotyöhön ja harrastamisen tukemiseen. Koululuokat valitaan positiivisen diskriminaation tukea saavien koulujen joukosta. Nuoria tuetaan ja tutkitaan seitsemännen luokan syksystä aina peruskoulun päättymisen jälkeiseen syksyn loppuun. Nuoret saavat myös rahallista tukea harrastuksiin. Oppilaiden tilannetta verrataan projektin ajan koulujen muihin, saman ikäryhmän oppilaisiin.

Tutkimus- ja kehityshanke Hyvä vapaa-aika vahvistaa ymmärrystä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta, lisää monihallintokuntaista yhteistyötä ja vahvistaa kaupungin ja kolmannen sektorin kumppanuutta. Hyvä vapaa-aika -hanke tuo yhteen nuorten hyvinvoin-tiin liittyviä tavoitteita nuorten yhteiskuntatakuusta, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta sekä Ruuti-vaikuttamisjärjestelmästä.

Taustaa:

  • Helsingin kaupungin tieto-keskuksen tuoreen Helsingin tila ja kehitys 2012 -raportin mukaan alle 18-vuotiaista helsinkiläisistä lapsista 13 prosenttia asui toimeentulotukea saavassa kotitaloudessa ja tuen piirissä olevien lasten määrä on 20 prosenttia korkeampi kuin viisi vuotta aikaisemmin.
  • Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden määrä Helsingissä kasvaa.
  • Kun keskimäärin 13 prosenttia 13–17-vuotiaista nuorista on lastensuojelun asiakkaina, joillain Helsingin alueella osuus nousee jopa neljännekseen.
  • Alueiden erot ovat enemmänkin voimistuneet kuin pienentyneet viime vuosina.
  • Alle 18-vuotiaiden pienituloisuusriski on suurin itäisessä ja keskisessä suurpiirissä. Itäisessä suurpiirissä noin 5 000 lasta elää pienituloisessa perheessä.
  • Helsingissä on pääkaupunkiseudun suurimmat ongelmat nuorten hakeutumisessa toisen asteen koulutukseen. Kaksitoista prosenttia Helsingin 16–18-vuotiaista ei osallistu toisen asteen koulutukseen. Erityinen haaste on maahanmuuttajanuorten hakeutuminen ja pääsy kou-lutukseen.
  • Tällä hetkellä vain 53 prosenttia vieraskielisistä 16–18-vuotiaista osallistuu toisen asteen koulutukseen.
  • Vanhempien taloudellinen tilanne vaikuttaa arkitarpeiden lisäksi myös lasten vapaa-ajan laatuun ja mahdollisuuksiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) toteutti vuonna 2010 laajan kyselyn perheen varallisuuden vaikutuksesta nuorten hyvinvointiin. Kyselyyn vastanneista nuorista 16 prosenttia kertoi, että heidän vanhempansa olivat edellisen vuoden aikana olleet huolestuneet työpaikastaan. Puolet kyselyyn vastanneista nuorista kertoi, että vanhemmat olivat viimeksi kuluneen vuoden aikana kertoneet perheen taloudellisista vaikeuksista.
  • Tutkimusten mukaan lasten harrastusmenot ovat perheissä viimeisiä säästökohteita (esim. Salmi ym. 1996; Isola ym. 2008). MLL:n kyselyyn vastanneista joka kymmenes oli joutunut lopettamaan harrastuksensa perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Yleisimmin säästöt kohdistuvat kalliisiin lii-kuntaharrastuksiin. Kolmannes vastaajista kertoi myös jääneensä pois kavereiden tapaamisista, koska ei ollut rahaa esim. kahviin tai elokuvalippuun.
  • Osallistuminen yhteiseen toimintaan on MLL:n mukaan keskeinen tapa vahvistaa sosiaalisia suhteita. Vähävaraisten perheiden lapset eivät voi osallistua samoihin asioihin kuin muut lapset erityisesti siinä iässä, kun perheestä irrottautuminen tapahtuu.
  • Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu, että kaikilla helsinkiläisillä lapsilla olisi harrastus. Tällä hetkellä noin puolella nuorista on harrastus. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma painottaa erityisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäviä harrastuksia.
  • Kokonaan liikuntaa harrastamattomien nuorten määrä on Helsingissä vähentynyt, seuraliikunnan määrä on pienentynyt viimeisen neljän vuoden aikana merkittävästi. Kasvua on tapahtunut vapaissa liikkumismuodoissa kuten pyöräilyssä. Myös nuorisotaloilla liikunnalle ja urheilulle on kasvavaa kysyntää (Nuorisoasiainkeskus 2010).
  • Urheiluseurat tavoittavat Helsinki liikkuu 2009- 2012 –tutkimuksen mukaan noin 34 prosenttia kaupungin lapsista ja nuorista.

Tutkimuskysymykset:

  1. Miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten harrastus-mahdollisuuksiin?
  2. Miten hyvin nuoret tietävät harrastusmahdollisuuksista?
  3. Miten vapaa-ajan ja harrastamisen tuki vaikuttaa nuoren elämänta-poihin, koulunkäyntiin ja jatko-opiskelusuunnitelmiin?
  4. Miten nuoren vapaa-ajan tukeminen vaikuttaa perheisiin?
  5. Miten moniammatillisuus parantaa palveluohjausta ja –tietoisuutta?

Lisätiedot:
nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio
050 563 4950
tommi.laitio@hel.fi

3 kommenttia kirjoitukseen ”Helsinki selvittää hyvän vapaa-ajan merkityksen

  1. sonja witting sanoo:

    Loistavaa!! Tätä on kyllä tarvittu pitkään, näin saada myös toivottavasti tietoa mihin kannattaa enemmän/vähemmän satsata sekä nostettua nuorisotyötä yleensä, kun/jos saadaan tuloksia vaikuttavuudesta. EU:ssa on nyt Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi, johon mielestäni on tähän asti satsattu paljon vähemmän kun esim. vaikuttavuuteen (tärkeää sekin, toki)….. syrjätymisestä ja köyhyydestä sekä niitten vuorovaikutuksesta, puhutaan tänä päivänä liian vähän, hyvä että NK nyt tällä tavalla tarttuu asiaan!!

  2. Karoliina Kovalainen sanoo:

    Todella hienoa! Olen lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelija ja olen tekemässä yhteiskuntaopin portfolioa juuri tästä aiheesta. Kiva että tätä lähdetään selvittämään, ja sitenn ehkä löydettäisiin keinot ennalta ehkäistä nuorien syrjäytymistä.

  3. Ismo Suksi sanoo:

    Varmaan hyvä, että tutkitaan, mutta eikö vastaukset ole aika itsestään selviä. Se on tiedetty jo kauan, että perheen tukea tarvitaan. Ne lapset joiden vanhemmat puuttuu kentän reunalta lopettaa ensimmäisenä harrastamisen. Rahasta se on tietyissä lajeissa kiinni, kun vehkeet maksaat. Nuoret saa tietonsa julkisuuden ja intrenetin kautta. Kahdesta on aina puutetta vetäjistä ja tiloista. Seurojen toiminta on viety vuosi vuodelta vaikeemmaksi. Säädökset on isoja ajatellen laadittu ja suurin osa kuitenkin pieniä kädestä suuhun eläviä yhdistyksiä. Ongelmiin auttais raha tai muut rakenteelliset ratkaisut. Miten olis jos vaikka taloyhtiöt pakotettais käyttämään pohjapiirrustuksissan aikoinaan kerhotiloiksi merkityt tilat tähän tarkoitukseen? Loppuis ainakin puute pienemmistä tiloista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *