Sinä et ole talvitalismaani

(Puhe valtakunnallisen nuorten teatterikatselmuksen Teatriksen avajaisissa 24.5.2013)

Herra kulttuuriministeri, arvoisat taiteilijat, hyvät aikuiset, muut metsän eläimet,

Välillä kun kuuntelee tarkemmin julkista keskustelua nuorista, ei voi välttää ärsyyntymistä. Tässä ajassa on suosittua maalata nuorista kuvaa, joka vastaa jotenkin tätä. Siis tätä lumisadepalloksi tai talvitalismaaniksi kutsuttua asiaa. Siis että nuori on tällainen sievä mutta hauras koriste, jonka tulevaisuus ja arvo riippuvat oikeastaan täysin siitä, miten me aikuiset sitä heiluttelemme.

Tässä talvitalismaanissa on sisällä palmuja, joskus näissä on esimerkiksi jouluinen pikkukylä. Eihän näissä sinänsä ole mitään vikaa. Tämmöinen näyttää kivalta vaikka takan reunalla – siis ollessaan hiljaa ja odottaessaan vuoroaan. Talvitalismaania pitää käsitellä varoen. Se hajoaa helposti. Me kaikki tiedämme, mitä seuraa, jos tämän päästää omille teilleen: se menee rikki ja tulee hirveä sotku. Ja aikuisethan sen joutuvat siivoamaan. Äh, pysyisi vaan paikallaan, ei aiheuttaisi harmia, odottaisi vuoroaan.

Juuri tämän kammottavan talvitalismaanipuheen vuoksi on käsittämättömän upeaa, että on Teatris. Teatriksen kauneus on siinä, että täällä näkee, että ettehän te ole hauraita. Kauniita tekin olette. Herkkiäkin. Mutta ennen kaikkea rohkeita. Festivaalin teoksissa näkyy, että te ette suostu koristeiksi aikuisten takanreunalle. Teoksissa näkee, että harjoituksen ja lahjakkuuden kautta te taivutte pankkiryöstäjäksi, eläkeläiseksi tai pissikseksi. Teatris luo aikaamme kaivattua toivoa ja vallankumousta tavalla, joka rakentaa jotakin uutta ja yhteistä. Minulle Teatris sanoo: ei tässä vielä kaikki. Me pystymme mihin vain. Asiat eivät välttämättä ole näin. Maailma ei ole valmis.

Jag skulle vilja gratulera er för att ni har vågat ta ett steg bort från den där souvenirbutikhyllan med de alla andra passiva snöbollarna. Ni här i Teatris bevisar att ni vågar säga: Jag har en röst, jag har kunskaper – vi tillsammans kan göra allt möjligt. Vi som medborgare – som ett folk – behöver upplevelser som Teatris. Dom ger oss hopp för framtiden. Jag hoppas att ni tror mig när jag lovar att era pjäser kommer att skaka oss loss från den falska medvetenheten och visa oss vad som egentligen är aktuellt, viktigt och skönt. Via Teatris hör jag er säga: detta vad jag gör är så underbart. Det här är vad jag vill använda vår gemensamma tid för.

Teidän ja kaltaistenne kautta yhteiskunnasta tulee parempi. Se on taiteen voima. Te olette rohkeita, koska elämä olisi paljon helpompaa nättinä talvitalismaanina. On turvallista istua sivussa ja odottaa, että joku heiluttaisi. Mutta vaikka talvitalismaanit ovat söpöjä, ne eivät muuta maailmaa.

Helsingin kaupungin puolesta haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi – riippumatta siitä tulitteko kulman takaa vai yöjunalla. Haluan kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä, Veikkausta, Nuori Kulttuuri -säätiötä, Kansallisteatteria ja pääkaupunkiseudun kuntia sekä omaa helsinkiläistä väkeämme siitä yhteistyöstä, jolla festivaali on pantu kasaan.

Mutta arvoisat taiteilijat. Vielä yksi muistutus. Me olemme täällä teitä varten. Tämä kaikki on rakennettu teitä varten. Toivon, että Teatris jättää teihin pysyvät jäljet. Muistakaa ravistaa toisianne.

Kiitos. Tack.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *