Luonnollinen olotila

Kokonainen ihminen osaa rakentaa suhteen itsensä ja muiden lajien välille. Näin sanoo amerikkalainen filosofi Martha Nussbaum. Ymmärrystä ihmisen paikasta ekosysteemissä edellyttää myös ilmastonmuutoksen torjuminen. Luonto- ja leirikokemusten tarjoaminen kaikille on tärkeä osa mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Bengtsårin toimintarannassa paistaa aurinko. Rivakka tuuli nostaa Suomenlahdelle aaltoja. Pojat pyörivät epäileväisen näköisinä kanoottien ympärillä. Otsa menee kurttuun. ”Haluaksä kokeilla”, Aino kysyy. ” Jos sä et ole kokeillut ennen, ei mitään hätää. Sen oppii tosi helposti, mä näytän sulle.”

Kymmenvuotias, arasti suomea puhuva poika katsoo epäillen. Aino itse on lukiolainen ja kesätöissä leirisaaressa.

Aino ojentaa pojalle melan. ”Ota se näin käteen. Just noin. Nääksä, missä lukee ´B´? Hyvä. Sen B:n pitää olla sua kohti ja oikealla. Just noin. Ja sitten vaan lähdet kääntämään ensin toiselta puolelta näin ja sitten hiukan käännät rannetta ja melot toiselta puolelta. Just noin. Alussa kannattaa seurata katseella sitä melaa. Sen ei tarvitse mennä syvälle, mutta aina veteen.”

Poika houkuttelee kaverinsa mukaan kanoottiin. Aino työntää pojat vesille. Pikkumiehet joutuvat kurottamaan yltääkseen veteen. Tuuli painaa kanootin kaislikkoon. ”Äh”, kuuluu kaislikosta. Ähkintä ja puhkinta jatkuu. ”B:tä veteen vaan! Just noin”, Aino huutaa. Kanootin pää pilkahtaa kaislikon päästä. Mela heiluu ilmassa ja kanootista kuuluu huuto:”Me selvittiin! Me selvittiin!”

Kanoottiepisodi toistuu monta kertaa Bengtsårin leirisaaressa viettämäni viikon aikana. Pääsen todistamaan, kuinka avoimen veden pelko muuttuu rohkeudeksi ja osaamiseksi. Lapset ja nuoret pääsevät yksin vesille, ilman jatkuvasti kädenmitan päässä hössöttävää ja varoittelevaa aikuista. Kaikille sanotaan:”Jos se kanootti kaatuu, ei mitään hätää. Sulla on pelastusliivit ja tärkeintä on vaan hoitaa itsensä pinnalle. Varusteista ei tarvitse huolehtia. Ja jos mitä tahansa tapahtuu, nosta mela ilmaan ja turvavene tulee apuun.” Jokainen palaa rantaan voittajana.

Meidän pitää kaupunkina ymmärtää näitä kokemuksia paremmin. Juuri tästä syystä Helsinki rakentaa parhaillaan nuorten hyvinvointiraporttia. Tuloksena on jatkuvasti päivittyvä tieto- ja artikkelikanta, joka muodostaa pohjan helsinkiläisten nuorten palveluiden suunnittelulle. Nuorten hyvinvointiraportti ei lähde liikkeelle resurssien jaosta tai helposti tunnistettavista ongelmista, vaan Martha Nussbaumin ja Amartya Senin ajatuksesta, jossa toimintakyvyt takaavat ihmiselle todelliset mahdollisuudet tehdä itsensä ja muiden kannalta hyviä valintoja elämässään. Kuten Nussbaum sanoi Helsingin-vierailullaan, toimintakykyajattelu rakentaa sellaista onnellisuutta, jossa onnellisuus tarkoittaa kykyä liittyä muihin ihmisiin ja mielekkääseen tekemiseen. Siis kykyä ohjata omaa elämäänsä.

Yksi Martha Nussbaumin toimintakykylistauksen kohdista on ”Other Species. Being able to live with concern for and in relation to animals, plants, and the world of nature” (Muut lajit. Kyky elää suhteessa muiden eläinten, kasvien ja luonnon maailman kanssa). Nussbaum osuu oikeaan nostaessaan luonnon terveyden, ihmissuhteiden ja ajattelun rinnalle. Todella tasapainoinen ja onnellinen ihminen tajuaa olevansa osa järjestelmää, joka jatkuu ihmisten ulkopuolelle.

Viikko Bengtsårissa vakuutti, miten erinomainen kasvamisen paikka leiri on. Kysymys ei ole mistään suomalaisten tapojen opettelusta, vaan ihmiseksi kasvamisesta. Luotsin työleirillä pojat vetivät viikatteella hiki päässä nokkospusikkoa alas monta tuntia putkeen. Naulaan vahingossa astunut poika halusi välittömästi takaisin leirille. Jätelautojen kasaaminen sujui kovalla teholla, kun sen lopuksi pääsi viemään laudat mönkijällä lauttarantaan.

Leirielämän hyötyjä on helppo löytää. Kanootilla meloessa joutuu kokeilemaan omia rajojaan sekä jaksamisessa että pelkäämisessä. Oma reviiri laajenee, kun oppii toimimaan veden varassa, nuotion ääressä tai pimeässä metsässä. Kanootilla meloessa on pakko löytää yhteinen rytmi toisen kanssa – muuten hommasta tulee pelkkää sohimista.

Leiri antaa monille mahdollisuuden hengittää vapaammin. Leirillä menee helposti monta päivää ennen kuin näkee peilin. Kaikki näyttävät aika naurettavilta rakennusviraston vanhoissa rytkyissä. Leirillä on lupa innostua mönkijöistä, sisiliskoista ja viikatteista. On lupa pelata toisten kanssa kirkkistä tai hippaa.

Bengtsårin kaltaisessa paikassa jokainen oppii, miten ruokajäte päätyy possujen ruoaksi, miten lampaat siirretään laitumelta toiselle, miten kuorikkeen heittäminen omien ulosteiden päälle vähentää ulkohuussin hajuhaittoja ja miten onnistuneen kompostoinnin tuloksena syntyy hyväntuoksuista kasvualustaa salaatille ja tomaateille. Leirillä on mahdotonta välttyä ymmärtämästä, mitä ravintokierto ja puhdas vesi tarkoittavat.

Seikkailun ja retkeilyn voimasta kertoo paljon se, että amerikkalaisvanhemmat maksavat kymmeniätuhansia dollareita siitä, että heidän koulussa huonosti pärjäävät poikansa lähtevät viikoiksi erämaahan oppimaan arjessa selviämisen taitoja.

Suomalaiseen hyvinvointimalliin kuuluu se, että kestävät elämäntavat, luontokokemukset ja toimintareviirin laajentuminen eivät saa olla vanhempien varallisuudesta kiinni. Kuten Anna Sofia Nyholm toteaa Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksessa toteaa, pääsyssä luonnon rauhaan ja veden varaan on valtavia eroja. Nyholm kirjoittaa:

”Arkihavainnon oletus, että varakkaimmilla on todennäköisemmin vene ja mökki, todentuu tilastoissa. Vuonna 2006, Uudellamaalla ylimpään tulokvintiiliin, eli suurituloisimpaan viidennekseen kuuluvista kotitalouksista 40 prosenttia omisti vapaa-ajan asunnon, kun esimerkiksi toiseksi alimpaan tulokvintiiliin kuuluvilla vastaava osuus oli 14 prosenttia.”

Edulliset kesäleirit, luonnonsuojelualueet, leiripaikat ja retkeilyvarusteiden lainaus demokratisoivat luontosuhdetta tavalla, joka ei leimaa eikä sulje ulos. Leiri tai retki voi olla partiota, larppausta, harrypotteria, vakaumusta, perheen yhteistä aikaa tai kohdennettua nuorisotyötä. Me haluamme auttaa esimerkiksi roolipelijärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä, nuorten työpajoja ja lastensuojelun ammattilaisia hakemaan parhaat toimintamallit luontokokemusten tarjoamiseen. Siksi tulemme syksyn ja kevään aikana aktiivisesti etsimään uusia leiriporukoita Bengtsåriin sekä kouluttamaan omaa henkilökuntaamme. Tulemme markkinoimaan retkivälineiden lainaustamme paljon aktiivisemmin.

Bengtsårissa tajuaa selvästi, että luonto, Helsinki ja helsinkiläiset tarvitsevat toisiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *