Suomalaisen koulun 10+ ja 10-

Viime viikolla opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru järjesti Porissa asiantuntijaseminaarin suomalaisen peruskoulun tulevaisuudesta ja nykytilasta. Kansainvälisten vieraiden ja vertailuiden sekä keskustelujen perusteella hahmottelin seuraavat 10 vahvuutta ja 10 ongelmaa.

image

(Lukuohje: Olen poiminut vahvuudet ja ongelmat Chatham House -hengessä käydystä keskustelusta eivätkä siten välttämättä edusta jokaisen osallistujan näkemyksiä. Lista kuvaa suomalaista peruskoulun yleisesti. On selvää, että suomalaisten koulujen ja kuntien  joukosta löytyy vastakkaisia esimerkkejä.)

Vahvuudet

  1. Oppimistulokset ovat erinomaiset.
    PIAAC-tutkimus mittaa suomalaisten aikuisten eli suomalaisen peruskoulun käyneiden ihmisten taitoja 24 maassa. Suomi sijoittuu toiseksi lukutaidossa, toiseksi matemaattisissa taidoissa ja toiseksi ongelmanratkaisussa. Vaikka Suomen sijoutus on oppilaiden matemaattisia taitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa laskenut ykkössijasta alaspäin, suomalainen koulu tuottaa yhä OECD-maiden kuudenneksi parhaat tulokset (2012).
  2. Suomessa on taitavat opettajat.
    Suomessa on maisterikoulutetut ja motivoituneet opettajat. Opettajankoulutus on globaalisti verrattuna äärimmäisen houkuttelevaa. OECD:n TALIS-tutkimuksen suomalaisten opettajien aika menee suurinta osaa maita selkeämmin opettamiseen.
  3. Kaikki käyvät koulua.
    Suomessa on ajoittain hyvä muistuttaa, että ei ole mitenkään automaattista globaalisti että kaikilla lapsilla on mahdollisuus koulunkäyntiin. Oppivelvollisuus tarkoittaa Suomessa sitä, että itsensä kehittäminen nähdään jokaisen kansalaisvelvollisuutena. Suomessa tytöillä ja pojilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulunkäyntiin. Suomessa odotusarvo nykyisen 5-vuotiaan koulunkäynnin vuosiksi on 19 vuotta, joka on OECD-maiden korkein.
  4. Koululla on voimakas yhteiskunnallinen tuki.
    Koululla on koko yhteiskunnan voimakas tuki. Peruskoulua ei ole puoluepolitisoitu ja sitä kehitetään rauhassa. Tämän vuoksi opetustyötä voidaan suunnitella pitkällä aikajaksolla. Opettajat kokevat nauttivansa yhteiskunnallista arvostusta, joka vaikuttaa myönteisesti työssä jaksamiseen. Noin 60 prosenttia suomalaisista opettajista on samaa mieltä väitteen kanssa, että opettajan työ on yhteiskunnan arvostama ammatti.
  5. Suomalainen koulu perustuu lapsen kasvuun.
    Suomalainen koulu ei ole testi- ja vertailuvetoinen. Opetussisällöt ja standardoidut testit ovat toissijaisia lapsen ihmiseksi kasvun tukemiselle. Suomessa oppivelvollisuus alkaa poikkeuksellisen myöhäisellä iällä, mitä perustellaan oikeudella lapsuuteen ja leikkiin. Suomalaisessa koulussa on poikkeuksellisen vähän testausta.
  6. Nuorten arvot tukevat koulun tavoitteita.
    Suomalaisten nuorten arvoissa ovat koholla reiluus, tasa-arvo ja luottamus. Suomalaiset nuoret haluavat elää yhteiskunnassa, joka pitää kaikki mukana.
  7. Opettajat voivat vaikuttaa työhönsä.
    Opettaja on tietoyhteiskunnan asiantuntija-ammatti, joka edellyttää luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Opettajat näkevät pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä.
  8. Koulun tavoitteena on kaikkien oppiminen.
    Kansainväliset koulujärjestelmät ovat jaoteltavissa kahteen luokkaan. Toinen ryhmä keskittyy lahjakkuuksien tunnistamiseen ja valikointiin. Koulun ajatuksena on poimia joukosta lahjakkuudet. Toinen ryhmä – johon Suomi hyvin voimakkaasti kuuluu – lähtee siitä, että kaikki lapset voivat menestyä. Opettajan tehtävä Suomessa on tukea jokaisen lapsen oppimista.
  9. Kouluruoka.
    Suomalainen kouluruokailu on näyttävin todiste siitä, että koulun tajutaan olevan muutakin kuin opiskelupaikka. Maksuton kouluruokailu on todiste siitä, että Suomessa ymmärretään oppimisen vaativan muutakin kuin hyvät opettajat ja oppilaan omat ponnistukset.
  10. Sosiaalinen liikkuvuus on suurta.
    Suomi kuuluu yhä maailman kärkimaihin siinä, miten koulutuksen avulla noustaan yhteiskunnan vähävaraisimmasta neljänneksestä ylimpään neljännekseen. Noin kolmannes vähävaraisimpaan neljännekseen kuulunut tekee tämän luokkaretken.

Ongelmat

  1. Siirtymävaiheet kriisiyttävät nuoret.
    Siirtymä yläasteelle ja siirtymä toiselle asteelle osuvat lapsen ja nuoren kehityksen näkökulmasta vääriin kohtiin. Siirtymät kriisiyttävät oppilaan ja heikentävät oppimistuloksia, itsetuntoa ja hyvinvointia. Ongelma eivät ole siirtymät, vaan se ettei niissä ole otettu riittävästi huomioon sitä tukea jota nuori tuossa iässä tarvitsisi. Aikuisen tuen mahdollisuus heikkenee juuri siinä iässä, jossa vertaisryhmän paine kasvaa kovaksi ja jossa nuori juuri tarvitsisi luotettavia aikuissuhteita.
  2. Koulunkäynnistä ei pidetä.
    Suomessa on näkyvissä sama ilmiö kuin suurimmassa osassa rikkaita länsimaita: oppilaat eivät pidä koulunkäynnistä. He näkevät heikosti koulutuksen ja ponnistelun hyötyjä. Tutkimus tuottaa varsin vahvan todistuspohjan sille, että velvoitteista ja pakosta muistuttaminen ei tuota tulosta. Oppilaat kokevat, että koulu ei vastaa heidän tarpeisiinsa, joten he hakevat tarpeidensa täyttöä muualta kuin koulusta.
  3. Viimeinen kymmenys jää jälkeen.
    Suomen ongelma eivät ole koulujen väliset erot, vaan koulujen sisäiset erot. Koulussa toteutuu 90-10-kehitys: selkeä enemmistö pärjää hyvin ja etenee samaan tahtiin eteenpäin. Samaan aikaan viimeinen kymmenys jää pahasti jälkeen. Suomalainen koulu ei onnistu pitämään kaikkia mukana.
  4. Nuoret eivät luota omiin taitoihinsa.
    Suomessa oppilaiden itsetunto ja käsitys omista taidoista on jäljessä todellisesta taitotasosta. Esimerkiksi tyttöjen luottamus omiin matematiikan taitoihinsa on selvästi heikompi kuin pojilla, vaikka parhaiten matematiikassa pärjäävät tytöt ovat taidoiltaan itse asiassa parhaiten pärjääviä poikia parempia. Heikko käsitys omista taidoista kaventaa käsitystä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja tuottaa stressiä ja pahoinvointia.
  5. Koulu koetaan epämiellyttäväksi paikaksi.
    Suomalaisissa kouluissa on hyvin kouluvastainen normisto. Koulusta ei kuulu tykätä. Oppilaiden keskuudessa kouluvastaisuudella pääsee suosituksi. Koulusta halutaan mahdollisimman nopeasti pois.
  6. Digitaalinen ympäristö on vuosia jäljessä.
    Oppilailta kerätään kännykät pois, kun opetus alkaa. Suomalainen koulu on kuin lentokone, jossa kaikki elektroniset laitteet tulee sulkea kun reissu alkaa. Eikun, nythän lentokoneessakin saa jo käyttää kännykkää ja tablettia lähdöstä alkaen. Koulusta on luotu paikka, jonka työvälineet ovat pahasti jäljessä nuorten muusta elinympäristöstä.
  7. Koulua ei kehitetä yhteisönä.
    Koulun toiminta yhteisönä on aivan rehtorista kiinni. Kouluissa on erittäin heikot resurssit koko koulun toiminnan kehittämiseen. Yksi syy tähän on opettajien palkkaus, joka perustuu oppitunteihin eikä kokonaistyöaikaan. Opettajien nykyinen palkkaus kannustaa ajatteluun, jossa käytävillä tapahtuvat kiusaaminen, ruokailut ja koulumatkat eivät kuulu opettajille. Oppilaiden kokemus on, että opettajia ei kiinnosta kiusaaminen. Pääosin kouluista puuttuvat menetelmät ottaa mukaan vanhemmat ja lähiyhteisö. Koulu on pääosin yhä säiliö, jossa ovet laitetaan lukkoon, kun koulupäivä alkaa.
  8. Koulu sukupuolittaa.
    Suomalaisten tyttöjen ja poikien oppiminen jakautuu. Esimerkiksi suomalaiset pojat lukevat aivan liian vähän, joka heikentää heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan. Vertaisyhteisö määrittää yhä tytöille ja pojille varsin kapeat ja erilliset väylät.
  9. Opettajien täydennyskoulutus on vanhanaikaista.
    Opettajien täydennyskoulutus on yhä massaluentoja pakkopullaksi koetuissa virkaehtosopimuspäivissä. Koulutusmahdollisuuksia käyttävät eniten kehityshaluisimmat opettajat. TALIS-tutkimuksen mukaan noin neljännes opettajista ei osallistu täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutus tulisi voida viedä koulun arkeen, ei arjesta irroitetuiksi pyräyksiksi.
  10. Opettajat tekevät työtään yksin.
    Suomalaiset opettajat saavat työstään poikkeuksellisen vähän palautetta. Vain viidennes opettajista sanoo saavansa palautetta rehtorilta. Opettajat kokevat olevansa kovan kuormituksen alla. Erityisesti aineenopettajat kokevat, ettei heillä ole riittävästi aikaa tai taitoja yhä monimuotoisemman oppilasjoukon tukemiseen ja yhä vaikeampien käytösongelmien ratkaisemiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *