Kohti kivaa virastoa

Teimme ensimmäisen esityksen nuorisoasiainkeskuksen tehtäväksi tämän kuun alussa. Millaista palautetta saimme henkilöstöltä? Miten muutimme esitystä?

Esittelimme syyskuun alussa nuorisoasiainkeskuksen henkilöstölle ehdotuksen siitä, mikä on työmme tavoite ja arvoperusta jatkossa. Esitys löytyy kokonaisuudessaan täältä ja tarkennettuna esimerkeillä uudesta toiminnasta täältä. Tässä se vielä:

Olemme onnistuneet työssämme kun
Helsinki on nuorille kiva paikka. Kiva on sitä, kun on kavereita, tekemistä ja on muille tärkeä. Kivaa on, kun tulee toisenlaisten kanssa toimeen. Jokainen nuori on Helsingille arvokas.

Jatkossa jokainen meistä

  1. Luottaa nuoriin. Nuorilla on vastuurooleja.
  2. Vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen.
  3. Tuntee helsinkiläisten nuorten elämän, unelmat ja huolet.
  4. Luo muiden kanssa mahdollisuuksia, joilla nuoret muuttavat Helsinkiä kivemmaksi.
  5. Vahvistaa kykyä nähdä maailma toisten silmin.
  6. Toimii pitkäjänteisesti asuinalueilla ja tekee töitä niiden parantamiseksi.
  7. Tasaa lähtökohtia tekemällä enemmän siellä ja niiden kanssa, jotka tarvitsevat enemmän.
  8. Raivaa tilaa kansalaisten toiminnalle.

Jokainen työntekijä sai kuun alussa järjestetyssä Kattilahallin tapahtumassa vihon, jonka palauttamalla sai antaa palautetta. Palautetta antoi noin puolet 300 osallistujasta.Alla koottuna pääviestejä ja vastaukseni niihin.

Nuorisoaisiankeskus_Suvilahti-9644

Vähentääkö kivasta puhuminen kuvaa meistä ammattilaisina? Onko se lapsellinen. Toimiiko se vain varhaisnuorten kanssa? Olemmeko sittenkin vain ´ihan kiva´.

Nuorisoasiainkeskuksessa on tehty vuosia töitä sen eteen, että meidät nähdään ammattilaisina. Se on onnistunut ja työllämme on laaja arvostus kaupungissa. Arvostusta saa sillä, että on tunnistettavaa ammattitaitoa. Nuorisotyön ammattilaisuus on osaamista mielekkyydessä, ryhmissä, vapaa-ajassa. Keskustelu siitä kuuluu samoihin pöytiin kuin puhe terveydestä ja koulutuksesta.

Ehdotettu puhetapa edellyttää hyvää ammatillista itsetuntoa ja rohkeutta. Mutta tällä puhetavalla voimme vahvistaa uskoa siihen, että yhteiskuntaa kannattaa kehittää. Tällä puhetavalla emme tarvitse yhtä kieltä aikuisille ja yhtä nuorille. Uskon, että meidän porukka on siihen valmis. Vaikka asiat ovat tärkeitä, niistä ei tarvitse puhua monimutkaisesti.

Hienoa, että uskalletaan puhua niin että kaikki ymmärtävät.

Lisää konkretiaa! Keiden nuorten kanssa? Millä alueilla? Keiden muiden kanssa?

Tätä on täsmennetty kahdeksalla toimintatavalla, jotka tullaan käsittelemään jokaisessa työyhteisössä lokakuun aikana.

Nuorten elämän tunteminen kuulostaa ylimieliseltä ja liioitellulta.

Pitää paikkansa. Kirjauksella tavoiteltiin tietoperustaisuutta ja tiedontuotantoa. Sanotaan se paremmin.

Toisten silmin on hieno nosto.

Nuorisoaisiankeskus_Suvilahti-9411

Mihin jäivät ympäristöasiat?

Ympäristöasiat on kirjattu sisään tulevaisuuden uskoon. Lisäksi kaikessa kaupungin toiminnassa ekologisuus on keskeinen arvo.

Hienoa, että sanotaan ääneen että eri paikat tarvitsevat eri asioita.

Kun tehdään enemmän jotain, mitä tehdään vähemmän? Mistä luovutaan?

Tämä on kaikkein vaikein kysymys. Nämä valinnat tullaan tekemään vuoden 2015 aikana yhdessä henkilöstön ja poliitikkojen kanssa. Todelliset muutokset edellyttävät työn järjestämistä toisin. Ensin pitää kuitenkin olla suunta, jolla muutoksia perustellaan.

Annammeko tilamme kansalaisille? Keitä nämä kansalaiset ovat?

Kansalaisilla tarkoitetaan järjestöjä, vanhempia, aktivisteja ja alueiden asukkaita. Tilan raivaaminen ei tarkoita aina ovien avaamista, vaan esimerkiksi sitä että helpotamme tapahtumien järjestämistä, lainaamme välineitä. Vahvempi aluetyö edellyttää yhteistyötä alueen asukkaiden kanssa.

Nuorisoaisiankeskus_Suvilahti-9558
Muokattu ehdotus

Olemme onnistuneet kun
Koko Helsinki on nuorille kiva paikka. Kiva on sitä, kun on kavereita, tekemistä ja on muille tärkeä. Helsinkiläinen nuori osaa nähdä maailman toisten silmin.

Jokainen meistä

  1. Tarjoaa nuorille valtaa ja vastuuta.
  2. Vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen.
  3. Tuottaa ja käyttää tietoa helsinkiläisten nuorten elämästä.
  4. Auttaa nuoria käyttämään ja muuttamaan Helsinkiä.
  5. Tekee enemmän siellä ja niiden kanssa, jotka tarvitsevat enemmän.
  6. Parantaa asuinalueita yhdessä muiden kanssa.
  7. Auttaa kansalaisia tekemään asioita yhdessä.

Nuorisoaisiankeskus_Suvilahti-9278

Muutama huomio ja selitys:

  • empatia kansalaistaitona on nostettu visiotasolle
  • esimerkiksi osallistuva budjetointi edellyttää vallan jakamista
  • tietoperustaisuutta on selvennetty
  • keskustelimme sanasta ´auttaa´. Laittaako se toisen kohteen asemaan? Minusta ei. Minusta auttamisessa ei ole mitään pahaa. On kummallinen suomalainen ajatus, että ei saisi pyytää apua. Auttamisella viitataan myös siihen, että koko nuorisoasiainkeskus on olemassa kansalaisten auttamiseksi. Mutta kansalaisten elämät tulevat ensin.
  • Esitykseen on nostettu kaupungin muuttamisen rinnalle sen käyttäminen. Siis se, että palvelut ovat helposti löydettävissä ja meiltä saa neuvoa.

Nuorisoaisiankeskus_Suvilahti-9637

Toimintatavat

Olemme vieneet esitystä enemmän käytännön tasolle ehdotuksella kahdeksasta toimintatavasta, jotka ohjaavat nuorisoasiainkeskuksen uutta suuntaa. Ne ovat:

  • Nuorten hyvinvointikertomus
    Tuotamme vuosittain hyvää ja ymmärrettävää tietoa nuorten elämästä sekä omaan että muiden käyttöön. Tietoa tuotetaan Helsingin kaupungin tietokeskuksen, muiden virastojen ja nuorisoasiainkeskuksen toimesta. Osa tiedontuotantoa on esimerkiksi jalkautuminen ja nuorten haastattelu.
  • RuutiBudjetti
    Ennen kuin päätämme asuinalueen toiminnasta, kuulemme alueen nuoria. Nuorten kuuleminen on vastapaino sille, että voidaan tehdä ratkaisuja mahdollisimman lähellä ihmisten elämää. Osallistuva budjetointi laajennetaan koko kaupunkiin.
  • Yhdyskuntatyö
    Teemme töitä koko asuinalueen parantamiseksi. Jalkaudumme enemmän alueelle. Siihen tarvitaan kirjastot, liikuntapaikat, sosiaalipalvelut, koulut ja järjestöt.
  • Kulttuuri
    Suurempi osa kulttuurisesta työstä tehdään asuinalueilla. Nuorisoasiainkeskus toimii välittäjänä taiteilijoiden ja nuorten välillä. Autamme museoita, taiteilijoita ja muita kulttuurin ammattilaisia toimimaan nuorten kanssa.
  • Nuorten palvelupiste
    Kokoamme nuorille suunnattuja palveluita yhteen sekä fyysisessä tilassa että verkossa. Avaamme Helsingin keskustaan 2015 paikan, josta saa neuvoa terveydestä, vinkkejä ulkomaille lähtemiseen, voi etsiä itselleen uuden harrastuksen ja voi hoitaa työkkärin asiat. Nuoren ei tarvitse tietää tai opetella, mikä virasto vastaa mistäkin saadakseen apua.
  • Digitaalinen työote
    Meillä on verkossa kahdenlaista sisältöä: helppokäyttöisiä hakupalveluita sekä paljon yhteisöllistä sisältöä. Nostamme esiin nuorten elämää kiinnostavalla tavalla. Meidän toimintamme on niin hyvää, että siitä kannattaa kertoa useammalle. Viestintä ei kuulu vain viestintäyksikön vastuulle.
  • Nuorten vastuuroolit
    Kaikessa toiminnassamme nuoret saavat vastuuta ja valtaa vaikuttaa toimintaan. Lisäämme esimerkiksi vertaisnuorten vetämää toimintaa sekä kesätyöllistämistä.
  • Lomatoiminta
    Nuorisoasiainkeskus kokoaa yhteen lapsille ja nuorille loma-aikoina tarjolla olevaa toimintaa. Huolehdimme, että perheet löytävät lapsille kesäleirejä ja muuta tekemistä. Tässä tärkeässä roolissa on Harrastushaku.fi. Opetuslautakunta ehdottaa, että lasten lomatoiminnan avustaminen siirretään vuodesta 2016 alkaen nuorisoasiainkeskukselle.

Näistä keskustellaan tarkemmin työyhteisöissa lokakuussa.

Lopuksi

Muutos ei ole koskaan helppoa. Vaikka suhtautuisi asioiden muuttamiseen myönteisesti, muutoksen hetkellä heräävät tunteet ja kysymykset: mitä tämä tarkoittaa minulle? mitä tämä tarkoittaa niille nuorille, joiden kanssa teen töitä? lähteekö jotain arvokasta?

Nämä tunteet ovat normaaleja. Ne kuuluvat asiaan. Olen kuitenkin ilahtunut siitä, millaisella asenteella meidän ihmisemme tässä työssä ovat mukana. Palautteista ja tilaisuuden keskusteluista kuului, että ymmärretään miksi tätä tehdään. Se on tärkeää.

Kysyimme maanantain ja tiistain asiantuntijoiden ja esimiesten työskentelyn jälkeen, mikä innostaa ja mikä huolestuttaa. Tässä lopuksi molemmista top 3:

Huolestuttaa:

  • Riittääkö työaika?
  • Miten tämä vaikuttaa päivittäiseen työhön?
  • Onnistuuko tämä? Onko vauhti oikea?

Innostaa:

  • Saadaan uusia yhteistyökumppaneita ja uusia mahdollisuuksia nuorille ja itselle
  • Keskusteleva ja avoin tekemisen meininki
  • Muutos

5 kommenttia kirjoitukseen ”Kohti kivaa virastoa

  1. marjo aalto sanoo:

    Virastossa käynnissä oleva asennemuutos on erittäin positiivinen viesti koko kaupungille. Ihmiseltä ihmiselle, aidon kohtaamisen ja määrätietoisen (positiivisen) tahtotilan myötä, voimme tukea nuoria kasvussa vahvemmiksi ja oikeudenmukaisiksi aikuisiksi. Toivottavasti henkilökunnan usko/tahto muutokseen riittää ja heille on tarjolla tukea ”omaan kasvuun” tässä prosessissa. Vuorovaikutustaitoja, vihanhallintaa.. 🙂

  2. Ismo Kiesiläinen sanoo:

    Tämä on mennyt eteenpäin ja kiteytynyt. Yhtä jäin miettimään nyt erityisesti luettuani tämän toisen tekstisi: http://tommilaitio.munstadi.fi/2014/09/25/sukupolvi-kerrallaan/

    Tässä suunnantarkistuskartassa ryhmäajattelu ei ole kovin vahvasti esillä. Se toki on jo ennestään ydinosaamistamme, mutta väitän, että sitä olisi mahdollista entisestään syventää.

    Ryhmä liittyy olennaisesti tuohon vision kohtaan, jossa jokainen nuori kokee olevansa toisille tärkeä. Hyvin toimivassa ryhmässä se voi toteutua – ryhmä alkaa toimia hyvin, kun jokainen on tärkeä ja tarpeellinen.

    Tätä aspektia ryhmätoiminnassa olisi mahdollista vahvistaa. Siinä toimisimme vastavoimana esimerkiksi koulun näennäiselle ryhmissä toimimiselle tai urheiluseurojen ”parhaat pelaa”-mentaliteetille.

    • Tommi Laitio sanoo:

      Hyvä kommentti. Tuota voisi vielä miettiä. Johtoryhmän ajatus juuri tuolla muille tärkeä -kirjauksella oli yhteenkuuluvuuden ajatus. Samalla kirjauksissa on korostettu sitä, että toimitaan nuorten, ei nuoren kanssa. Siis se, että yksilön kasvu tapahtuu ryhmätoiminnan kautta. Mutta aivan totta, voisi vielä miettiä, pystyisikö tuon viestittämään selkeämmin.

  3. Sana KIVA on epäselvä ja lähinnä ”aika kiva”, mutta ei merkityksellinen.

    Aluewellisian nuorisotiloja ja taloja tarvitaan, vaikka jalkauduttaisiin enemmän.

    Osallistuva budjetointi YES!
    RUuti-rahaa pitäisi saada jatkossakin, jottei vesitetä hyvin alkanutta työtä.

    • Tommi Laitio sanoo:

      Kivan korostuminen ehdotuksessa nousee vuoden 2014 tehdyistä 1012 nuoren haastatteluista. Haastatteluissa monet nuoret puhuvat siitä, että on tärkeää että vapaa-aika on kivaa. Kiva tarkoittaa esimerkiksi sitä, että saa itse päättää ja että voi olla kavereiden kanssa.

      Ruuti-raha tässä ehdotuksessa tarkoittaa eri asiaa kuin vioden 2014 lopetettava koulujen Ruuti-raha. Nuorisoasiainkeskuksen toivottavasti vuoden 2015 alussa lanseerattava Ruuti-raha noudattaa samaa ajatusta kuin Ruotsissa yleinen snabba cash. Siis ajatuksena on, että nuoret saavat hyvin helpon hakuprosessin kautta todella nopeasti tukea projekteihinsa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *