Vuoden helsinkiläinen nuorisotyöteko on kilpapelaamisjoukkue Good Game Squad

(puhe nuorisoasiainkeskuksen pikkujouluissa 21.11.2015)

Hyvät työkaverit,

tämä on ollut aikamoinen vuosi. Me olemme ison työn ja monen kuulemisen jälkeen siinä tilanteessa, että me aloitamme ensi vuoden alusta uusilla osastoilla, suurin osa uusien esimiesten alaisuudessa, uusissa tiimeissä.

Tämä muutos on ollut isoin nuorisoasiainkeskuksessa ainakin kymmeneen vuoteen. Haluan kiittää teitä siitä kärsivällisyydestä, mitä tämä on teiltä vaatinut. Uuden kynnyksellä on suunnaton etu tehdä töitä tällaisen ihmissuhdetyön ammattilaisjoukon kanssa.

Muutama sana siitä, miksi tämä kaikki on tehty. Viime vuonna me kävimme läpi monesta näkökulmasta sitä, millaista nuorisotyötä Helsinki tarvitsee. Nuorten haastatteluiden, tutkimustiedon ja keskinäisten keskustelujen viesti oli se, että meidän on oltava parantamassa tätä kaupunkia – tekemässä siitä kivempi. Kuten eilen ydinryhmään valittu Jim Koskinen sanoi torstain Ruudin ydinryhmän vaalivalvojaisissa, maailmaa ei voi muuttaa mutta sitä voi parantaa. Parantaminen edellyttää toimintaa ja tekemistä. Se on nuorisotyön vahvuus.

Olen kolmen vuoden johtajapestini aikana oppinut teiltä valtavasti. Erityisesti olen oppinut sen, että olisi hölmöä lähteä johtajanhuoneesta päsmäröimään sitä, mitä työmuotoja nuorisotyön tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan. Sen vuoksi tulevaisuuden suuntana on se, että te saatte enemmän sananvaltaa siihen, miten toimintaamme toteutetaan. Sananvallan ja toimintavapauden mukana tulee kuitenkin myös vastuu. Sananvalta lisääntyy sitä enemmän mitä paremmin nuoret ovat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ja mitä paremmin nuorisotyön ratkaisut perustellaan aluetta tai kyseistä toimintaa koskevalla tiedolla.

Itse uskon vakaasti, että nuorisotyön arvo Helsingissä kasvaa, kun mahdollisimman monella nuorella on sen kautta kokemus oman äänen kuulumisesta ja toimintamahdollisuuksista ja kun mahdollisimman monella aikuisella on kokemus nuorisotyöntekijöistä oman alueensa tai nuorisokulttuurinsa huippuasiantuntijoina.

Yksi muutoksen päätavoitteista onkin juuri nuorten vastuun ja vallan kasvattaminen nuorisotyössä. Tämän vuoksi ensi vuodelle on asetettu tavoite, että jopa 3000 nuorta osallistuu osallistuvaan budjetointiin eli on mukana päättämässä oman alueensa nuorisotyöstä. Osallistuva budjetointi uudistaa koko suomalaista nuorisotyötä.

Kuten vuoden 2013 lopussa totesin, me emme lähteneet tähän uudistukseen kriisitilanteesta. Nuorisotyöllä meni silloin ja menee yhä hyvin. Me lähdimme tähän muutokseen, koska maailma ympärillämme muuttuu. Uusi suuntamme lähtee itsevarmuudesta ja kiltteydestä. Avoimuutta ja yhteistyötä korostava tekemisen tapa on rohkeaa tässä ajassa, jolloin talouspaineet ajavat monia siilipuolustukseen.

On selvää, että myös ensi vuonna tarvitaan kärsivällisyyttä siinä, kun asioita järjestellään paikoilleen ja uusia tehtäviä määritellään. Yksi tapa helpottaa tätä muutosta on lisätä keskustelun mahdollisuuksia. Oma viestini uusille osastopäälliköille on, että ensimmäisen vuoden aikana tulee kiertää ainakin kaikki oman osaston toimipaikat. Toivon myös, että uusien osastojen johtoryhmät kokoontuvat eri paikoissa alueilla ja saavat sitä kautta kosketusta toimintaan. Myös itse aion tehdä saman eli vierailla vuoden 2016 aikana tutustumassa kaikkien teidän toimintaanne samalla tavoin kuin vuonna 2013. Ensi vuonna käynnistämme uudelleen vuonna 2014 hyvää palautetta saaneet henkilöstöfoorumit.

Totesin, että maailma muuttuu. Yksi selvimpiä maailman muutoksia on ollut turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Ennusteiden mukaan Suomeen tulee tänä vuonna jopa 35 000 sotaa pakenevaa ihmistä ja sama jatkuu ainakin tämänhetkisten tietojen mukaan ensi vuonna. Heistä merkittävä osa tulee jäämään Suomeen ja hakeutumaan pääkaupunkiseudulle. On syytä todeta, että olosuhteet ovat muuttuneet. Tämä on uusi normaali, johon meidän tulee sopeutua. Meidän kaikkien etu on se, että kotoutuminen ja laajemmin kytkös suomalaiseen yhteiskuntaan alkaa välittömästi.

En varmasti koskaan unohda sitä tunnetta, kun kysyimme tänä syksynä vapaaehtoisia tekemään asioita turvapaikanhakijoiden hyväksi ja meitä ilmoittautui tilaisuuteen viisikymmentä. Se kertoo meistä kaikista valtavan hyvää. Haluan kiittää jokaista teistä, jotka ovat avanneet nuorisotalon, järjestäneet konsertteja, hommanneet jalkapallokenkiä, sopineet järjestöyhteistyöstä tai kuvanneet videoita. Olen suunnattoman ylpeä siitä, miten tämä virasto reagoi asioihin nopeasti ja inhimillisesti. Virastojohto kutsuukin vuodenvaihteen jälkeen kaikki ne, jotka ovat tehneet asioita turvapaikanhakijoiden hyväksi erilliseen kiitosiltaan.

Yksi mieluisista tehtävistäni on palkita ihmisiä. Jo perinteeksi muodostuneella tavalla tässä tilaisuudessa jaetaan Vuoden teko -palkinto. Vuoden teko on toimintaa, joka uudistaa helsinkiläistä nuorisotyötä. . Vuoden Teossa korostetaan yhdessä onnistumista, tiimien ja ryhmien merkittäviä aikaansaannoksia. Ehdotetulla Teolla tulee olla myös vaikuttavuutta yli hallintokuntarajojen, koko kaupungin tasolle tai sidosryhmätyöskentelyyn.

Ehdotuksia tänä vuonna tehtiin viisitoista.

Tehtävämme on olla ajan hermolla siitä, mitkä asiat nousevat nuorisokulttuurissa. Tänä vuonna palkitaan joukko, joka on tunnistanut kasvavan nuorisokulttuurisen ilmiön ja reagoinut siihen uudella tavalla. Tarpeesta kertoo yli seitsenkertainen hakijamäärä suhteessa suunniteltuun osallistujamäärään.

Pelaajabarometrin mukaan 95 prosenttia 10–19-vuotiaista pelaa jotain digipeliä. Osallistuvan budjetoinnin kokeiluissa juuri pelaamismahdollisuuksien lisääminen on ollut yksi suosituimpia toiveita. Nuorisoasiainkeskus onkin näyttänyt suuntaa siinä, miten aikuisten puheissa uhaksi määritelty toiminta nähdään myönteisenä ja se käännetään nuorisotyölliseksi työtavaksi.

Nuorisoasiainkeskuksen tehtävään kuuluu olla vauhdittamassa uudenlaisten nuorisokulttuurien nousua. Pelikulttuuri on synnyttänyt täysin uuden urheilun muodon eli elektronisen urheilun. Palkittava toiminta synnyttää tukea kentälle, josta se on puuttunut. Toiminta tarjoaa kilpapeliharrastajille mahdollisuuden ottaa ensimmäisiä askeleita elektronisen urheilun parissa ammattitaitoisten valmentajien ja organisaation tuella. Joukkueet kokoontuvat yhteen harjoittelemaan kerran viikossa Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen Pelitalon tiloihin. Kaikessa harjoittelussa otetaan huomioon nuorisotyöllinen ote.  Harjoittelussa painotetaan pelitaitojen lisäksi kommunikaatiota, yhteisten pelisääntöjen sisäistämistä ja tiimityöskentelyä sekä järjestelmällistä harjoittelua.

Good Game Squad tarjoaa nuorille yhdessä kehittymisen mahdollisuuksia kovaa vauhtia kasvavassa elektronisen urheilun maailmassa. Toiminta on ajassa kiinni ja tuo yhteen nuoret, yritykset, vapaaehtoiset ja nuorisotyöntekijät. Malli on levitettävissä jopa ulkomaille innovatiivisena nuorisotyön muotona. Yhteensä 2000 euron Vuoden teko -tunnustuksella palkitaan Erkki Hentonen, Henri Virtanen, Miika Pulkkinen, Elja Kaartinen ja vapaaehtoiset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *