Osallistuva budjetointi parantaa kaupunkia

Nuoret toivovat asuinalueilleen puistojen kunnostamista, Airsoft-pelejä, myöhäisempiä kouluaamuja ja monikulttuurisia juhlia. Oman alueensa nuorisotyöstä päättämiseen osallistui viime vuonna yli 6700 nuorta.

Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa on toteutettu viimeisen parin vuoden aikana valtava uudistus. Organisaatio on muutettu alueperustaiseksi, joka helpottaa toiminnan suunnittelua alueen nuorten ja muiden asukkaiden kanssa. Uudistuksen lähtökohtana on ollut, että hyvinvointierojen kaventaminen edellyttää eri alueilla erilaista nuorisotyötä.

Suurin uudistus on tavassa suunnitella ja toteuttaa toimintaa. Vuonna 2013 käynnistetty RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin malli, jolla nuoret ovat mukana päättämässä oman alueensa nuorisotyöstä. Malli laajenee tänä vuonna vähintään 17 asuinalueelle ja viimeistään vuonna 2018 kaikille Helsingin alueille.

Osallistuvassa budjetoinnissa on valtavasti etuja, mutta tässä niistä tärkeimmät:

  1. Nuoret oppivat, miten kaupunki toimii.
  2. Nuorelle syntyy kokemus siitä, että hänen kokemuksellaan ja mielipiteellään on arvoa ja merkitystä.
  3. Nuori oppii suhteuttamaan omia toiveitaan toisten tarpeisiin.
  4. Nuorisotyöllä on kontakti suurempaan joukkoon nuoria.
  5. Nuorisotyön suunnittelun lähtökohtana ovat kaikki alueen nuoret.
  6. Nuorisotyön suunnittelu lähtee liikkeelle alueen nuorten elämästä ja tarpeista.
  7. Nuorisotyön ajatus laajenee, koska monet nuorten ideat eivät rajoitu nuorisoasiainkeskuksen vastuisiin.
  8. Osallistuva budjetointi vetää nuoria mukaan muuhun vaikuttamistoimintaan.

Viime vuonna osallistuvaa budjetointia toteutettiin kuudella alueella, joiden tulokset ovat alla.

Dia13

Yleisin osallistuvan budjetoinnin malli on se, että irrotetaan jokin summa kansalaisten päätettäväksi. RuutiBudjetti toimii toisella tavalla, yksinkertaistettuna seuraavasti:

  1. Nuorisoasiainkeskuksen budjetti kyseisellä alueella avataan ja visualisoidaan. Nuorisotyön menot ovat pääasiassa henkilöstö- ja tilamenoja. On olennaista, että nuoret ovat päättämässä, mitä tiloissa tehdään ja mihin työntekijät aikaansa käyttävät.
  2. Koulujen kanssa järjestetään tapahtuma, jossa nuorilta kerätään ideoita ja kokemuksia alueesta erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä.
  3. Tapahtuman tuloksista jalostetaan pienemmän nuorten porukan kanssa ratkaisuehdotuksia.
  4. Ehdotukset jakautuvat nuorisoasiainkeskuksen toimintaan liittyvin toimenpiteisiin sekä aloitteisiin edistettäviin. Nuorisoasiainkeskuksen toimintaan liittyville tai sen toteutettavissa oleville ratkaisuehdotuksille lasketaan hinta ja tarvittava työmäärä.
  5. Ehdotukset ja aloitteet menevät kouluihin laajan joukon äänestettäväksi.
  6. Nuorista ja nuorisotyöntekijöistä koostuva neuvottelukunta tekee päätöksen äänestystuloksen perusteella.
  7. Voittaneet toimenpide-ehdotukset toteutetaan.

Helsinki haltuun Laitio

 

Osallistuvan budjetoinnin ensimmäiset vuodet todistavat, että nuorille hyvä kaupunki on kaikille parempi kaupunki. Nuorisotyöhön liittyvät ideat usein lisäävät yhteistyötä koulun tai järjestöjen kanssa, levittävät nuorisotyötä laajemmin alueelle tai lisäävät tapahtumatarjontaa. Muiden toimintaan liittyvät ideat taas usein lisäävät kaikkien turvallisuutta ja siisteyttä. Ei ole mikään sattuma, että niin monet nuorten ideat liittyvät julkisen tilan siisteyteen: he viettävät puistoissa, toreilla, asemilla ja kaduilla kaikkein eniten aikaa.

Dia15

Nuorisoasiainkeskuksessa olemme innokkaita uudenlaisesta tekemisen kulttuurista, vaikka samalla tiedostamme että monessa asiassa on yhä parannettavaa. Georg Boldtin tekemä pro gradu RuutiBudjetista viestittää, että nuorten osallistumiseen liittyy samanlaisia kysymyksiä kuin aikuisten osallistumiseen: osallistumistavat edellyttävät yhä monilta osin varsin suuria valmiuksia. Boldt antaa mm. seuraavat kehittämisehdotukset RuutiBudjetille:

  1. Kaikkien alueen nuorten tulisi tietää RuutiBudjetista.
  2. Neuvottelukunnassa ja ideoiden kehittelyvaiheessa tulisi muistaa nuorten moninaisuus ja varmistaa, että ryhmissä on hyvin erilaisia nuoria.
  3. Nuorille tulisi osallistuvassa budjetoinnissa antaa realistinen kuva siitä, mihin heidän vaikutusvaltansa ulottuu ja mihin asti yksittäinen nuori tai yksittäinen ehdotus voi vaikuttaa.

kaakko

RuutiBudjetti ei ole yksittäinen teko Helsingin kaupungilla, vaan kertoo valtavasta murroksesta tavassa ottaa kansalaiset mukaan päätöksentekoon ja toteutukseen. Osallistuva budjetointi on kovassa nousussa Helsingin kaupungilla ja sitä ehdottaa mm. johtamisen jaosto selkeämpänä kirjauksena kaupungin uuteen johtamisjärjestelmään. Myös nykyisessä valtuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa on mainittu, että osallistuvan budjetoinnin kokeiluja tulee tehdä. Osallistuvan budjetoinnin kokeiluja onkin jo tehty tai tehdään mm. opetustoimessa, kirjastotoimessa ja rakennusvirastossa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *