”Kaikki valo on tervetullutta” – yli 18 miljoonaa kulttuurin ja vapaa-ajan kokemusta vuodessa

Helsingin kaupungin organisaatio uudistetaan täysin ensimmäinen päivä kesäkuuta. Oma tehtäväni on johtaa yhtä sen neljästä osasta eli kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa. Toimialamme työntekijät haluavat rakentaa yhdenvertaista Helsinkiä, jossa koetaan paljon asioita ja jossa luonto on kaikkien elämässä. Siihen tavoitteeseen on helppo sitoutua.

Helsingin kaupunki käyttää tänä vuonna 223 miljoonaa euroa kirjastoon, kaupunginmuseoon, taidemuseoon, kaupunginorkesteriin, yleisiin kulttuuripalveluihin, liikuntaan ja nuorisotyöhön. Tästä summasta 53,4 miljoonaa euroa myönnetään avustuksina yhdistyksille ja säätiöille.

Pelkästään kaupungin omalla palvelutuotannolla syntyy yli 18 miljoonaa kokemusta helsinkiläisille. Palvelut nauttivat suurta arvostusta. Esimerkiksi kirjasto on heti juomaveden jälkeen arvostetuin kunnan palvelu. Helsingin liikuntapaikoissa on 10 miljoonaa käyntikertaa vuodessa ja tässä eivät vielä edes ole mukana hiihtäjät, ulkoilijat ja veneilijät.

Näitä hyvinvointia, aktiivista kansalaisuutta, Helsingin elinvoimaa ja sivistystä lisääviä palveluja on tekemässä päivittäin lähes 1700 ammattilaista. Kuntavaaleissa valitut päättäjät linjaavat syksyllä kaupungin strategiassa, mihin suuntaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan palveluja viedään jatkossa. Heidän ja oman ymmärryksemme lisäämiseksi kysyimme helmi-maaliskuussa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan henkilöstöltä, millaista Helsinkiä he haluaisivat olla rakentamassa.

Vastaukset kertovat, että uudistumisessa nähdään valtavasti mahdollisuuksia. Vastauksista tulee myös selväksi, että ei ole sattumaa että nämä ihmiset ovat kaupungilla töissä. Ajatukset omasta työstä ja tulevaisuuden hyvästä Helsingistä liittyvät vahvasti siihen, miksi kunta on olemassa. Vastauksista nousee voimakkaasti neljä aihetta:

  • Monimuotoisuus lisääntyy rakennetussa ympäristössä, luontokokemuksissa ja asukkaiden taustoissa.
  • Kaupungin palvelut perustuvat yhteistyölle, ennakkoluulottomuudelle, saavutettavuudelle ja yhdenvertaisuudelle.
  • Kaupungin palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa.
  • Helsinki toimii malliesimerkkinä muille vihreästä, yllättävästä, virikkeellisestä ja matkailijoitakin vetävästä urbaanista pääkaupungista jossa on turvallista asua yhdessä.

Valoa pimeyteen, yllätyksiä ja happea

 

Kuva: Kysyimme työntekjiöiltämme, mikä kuvista kuvastaa heidän mielestään hyvää tulevaisuuden Helsinkiä.

Näin henkilökunta kuvaili hyvää Helsinkiä:

”Vahva yhteys villiin luontoon säilyy mahdollisena kaikille kaupunkilaisille. Ympäristössä on havaittavissa hellää mutta innovatiivista ja älyä haastavaa ihmiskulttuurin kosketusta, jonka tuottaminen olisi myös kaikille tasapuolisesti mahdollista.”

”Minusta hyvä kaupunki vaikuttaa ensisilmäyksellä sellaiselta, ettei siitä oikein saa selvää – että se vaikuttaa kaaokselta. Mutta kun sitä katsoo tarkemmin, siitä erottaa kiinnostavia yksityiskohtia, ymmärtää sävyeroja ja oppii arvostamaan sitä ettei kaikki mene samaan suuntaan. Sitä minusta on vapaus. Kun kaupunkiin ottaa hiukan etäisyyttä, ensisilmäyksen kaaos alkaa muuttua kauneudeksi. Tämä eroaa nykytilasta siinä, että nykyään kaupunkeja yhä johdetaan teollisen yhteiskunnan tehdaslogiikka mielessä.”

”Mosaiikki muodostaa toimivan kokonaisuuden. Mosaiikkiin kuuluvat niin toimialan moninaiset palvelut ja tekijät kuin aivan ehdottomasti myös kaupunkilaiset – erilaiset, monenlaiset palvelujen käyttäjät ja heidän tarpeensa. Kaikilla on ääni, kaikki osallistuvat. Laaja kirjo, mutta hallittu kokonaisuus .Kaikilla mosaiikin tekijöillä on tiedossa, mitä ollaan tekemässä.”

”Tulevaisuuden Helsinki pitää huolta siitä, että kaupungin kiireen ja hektisyyden ohella kaupungista löytyy vihreitä alueita, happea ja rauhaa. Kun muutin itse Helsinkiin tama on se kaupungin tärkein lisäarvo, joka teki mielestäni Helsingistä upean suurkaupungin.”

Kuva: Yleisimmät sanat kulttuurin ja vapaa-ajan työntekijöiden vastauksissa.

”Valoa pimeyteen. Suomessa on suurimman osan vuotta säkkipimeää, joten kaikki valo mitä saadaan aikaiseksi on tervetullutta.”

”En osaa sanoa tulevaisuudesta muuta kuin että jokainen löytää uomansa ja homma hoituu hyvin.”

”Tärkeää on, että voi kokea asioita yhdessä, vaikka osallistuisi yksin.”

”Helsingissä säilytetään mahdollisuus kävellä ja kuntoilla luonnossa vaikka rakentaminen tiivistyykin ja ihmisiä muuttaa pääkaupunkiseudulle koko ajan enemmän.
Helsingissäkin voi tehdä asioita, joita ei ihan arvaisi. Täällä on vielä paljon kokemattomia ja näkemättömiä mahdollisuuksia”.

”Mitt Helsingfors vill jag att ska vara en mångkulturell stad där också jag och min familj som är svenskspråkiga kan leva och verka på vårt modersmål. Jag önskar att staden lämnar grönområdena och stränderna obyggda, de ska vara friluftsområden för alla. Mitt Helsingfors är en aktiv stad, där det är lätt att röra sig, där kollektivtrafiken fungerar och det är låg tröskel till olika evenemang.”

”Uskon tietynlaisen inhimillisyyden, humanistisen & kultturellisen aallon piristäneen rakkaan kotikaupunkini väestöä peräti oikeasti koskettavalla tavalla näinä pluto-, tekno- & byrokratian kulta-aikoina.”

Viisi tulevaisuuden teemaa

Henkilöstön ajatusten, johdon työpajojen ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten analyysin perusteella toimialan johto muokkasi viisi teemaa tulevaisuudelle, joissa kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala haluaisi Helsingin olevan eturintaman toimija. Näitä ajatuksia tarjoamme myös valtuustolle strategiatyön pohjaksi.

  1. Helsinki yhdistää
    Helsinki tuntuu jokaisen omalta. Helsinki on koko maailman kohtauspaikka ja empaattisen elämän esikuva. Osaamme nähdä maailman toisten näkökulmasta ja asennoidumme kaikkiin hyvinä ja arvokkaina ihmisinä. Huippulaatuinen taide, kulttuuri ja urheilu tuovat ihmisiä yhteen ja lisäävät ymmärrystä. Kasvava Helsinki on elämää rikastuttava asia kaikille. Elävä ja yhdenvertainen Helsinki on vetovoimainen myös kansainvälisille huippuosaajille ja yrityksille. 

    Kuva: Helsinki yhdistää. (Kuvitus: Laura Lerkkanen / Hellon)

  2. Helsinki voi hyvin
    Helsingissä arki on hyvää. Investoimme hyvinvointiin ja terveyteen lisäämällä mahdollisuuksia aktiiviseen ja rikkaaseen elämään. Helsinkiläiset ovat aktiivisia ennaltaehkäisevien hyvinvointipalveluiden käyttäjiä ja osallistuvat niiden suunnitteluun ja tuottamiseen myös itse. Helsinkiläiset sivistävät, kehittävät ja ilmaisevat itseään ja lahjakkuutta tuetaan. Helsinki on maailman paras kaupunki lapsille ja nuorille.

    Kuva: Helsinki voi hyvin. (Kuvitus: Laura Lerkkanen / Hellon)

  3. Omaleimaiset kaupunginosat
    Helsingin alueilla on luonnetta. Asukkaat ovat ylpeitä kaupungistaan ja kaupunginosistaan. Kaupunkia kehitetään yhdessä sen asukkaiden, verkostojen, yhteisöjen ja yritysten kanssa.

    Kuva: Omaleimaiset kaupunginosat. (Kuvitus: Laura Lerkkanen / Hellon)

  4. Helsinki on ekosysteemi
    Kaupunkia kehitetään koko kaupunkina. Helsinki toteuttaa strategiaansa rakentamalla ja vauhdittamalla yllättäviä kohtaamisia, mielenkiintoisia tekoja ja uusia innovaatioita. Kaupunki avaa tiloja, tarjoaa resursseja ja tukee monikanavaista viestintää. Kaupunki luo alustoja yhteiselle tekemiselle ja palveluiden tuottamiselle.

    Kuva: Helsinki on ekosysteemi. (Kuvitus: Laura Lerkkanen / Hellon)

  5. Vaikuttavat palvelut
    Helsingin palvelut lähtevät ihmisten haluista sekä tarpeista ja niitä kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys ovat erinomaisia. Asiakaskokemusta mitataan systemaattisesti. Palveluiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisuuteen ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin.

    Kuva: Vaikuttavat palvelut. (Kuvitus: Laura Lerkkanen / Hellon)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *