Jatkossakin syytä juhlaan

Huolipuhe nuorista voimistuu. Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa isoin reaktio huolipuheeseen on toivon ja yhteistyön kokemusten radikaali lisääminen. Meidän tehtävämme on puolustaa tunnetta siitä, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. Siksi kutsumme kaikki helsinkiläiset tänä epävarmana aikana kolmiin juhliin.

Suomalaisten kaupunkien nuorisotyön seminaari päättyi juuri Hämeenlinnassa. Nuorisotoimenjohtajia puhutti hallinto. Monessa kaupungissa on viime vuosina myllätty organisaatioita. Nuorisotyön olemukseen kuuluva kaksijakoisuus (nuorten aktivointi ja integrointi) näyttäytyy helposti näissä tilanteissa heikkoutena. Pyyntöjä tulee paljon eri suunnista. Edeltäjäni Helsingin nuorisotoimenjohtajana Lasse Siurala muistutti osallistujia siitä kehityksestä, jota olemme nuorisotyön kentällä todistaneet viime vuosikymmeninä. Nuorisopolitiikan suunnasta on tunnistettavissa selkeä kehitys. 1970-luvulla nuorisotyö määritettiin laissa universaalin hyvän elämän tavoitteiden ja avoimen toiminnan kautta. 1990-luvun alussa nuorisopolitiikka tuli hyvin voimakkaasti linjauksiin. 2000-luvun puolivälissä lakiin kirjattiin tehtävä sosiaalisesta vahvistamisesta. Viimeisimmässä nuorisolain uudistuksessa uudistukset koskivat erityisesti monialaisen yhteistyön velvoitteita.

Myös rahoitus on seurannut samaa kehitystä. Suurimmassa osassa kaupunkeja kasvu nuorisotyön resursseissa on suuntautunut juuri korjaavaan ja etsivään nuorisotyöhön. Koulutukseen ja ammatillisuuteen on tullut voimakkaasti sosiaalipedagoginen sävy. Siuralan mukaan jo vuosia on puhuttu paljon nuoren kohtaamisesta, joka korostaa nuorisotyötä ammattilaisen ja yksittäisen nuoren pitkäaikaisena suhteena. Aiempi ryhmätoiminnan korostaminen on jäänyt vähemmälle. Siuralan mukaan kehitys on yleiseurooppalainen. Hollantilaisten kaupunkien nuorisotyöstä tehdyssä arvioinnissa korostui voimakkaasti perhetyö vaikeassa tilanteessa olevien nuorten parissa. Perheen korostaminen jättää nuoren oman osallisuuden helposti pienemmäksi.

On aivan totta, että meillä on valtavia nuorten hyvinvointiin ja tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Ei ole oikein, että esimerkiksi Helsingin kaupunginosien välinen eriarvoisuus on sellaista kuin se nyt on. Ei ole oikein, että vuosittain 1000 helsinkiläistä nuorta ei pääse toiselle asteelle opiskelemaan. Ei ole oikein, että nuorisotyöttömyys kasvaa kaikkialla Suomessa.

Mutta huolipuheen rinnalle – jopa sen haastajaksi – tarvitaan sitä, mistä Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää on puhunut Paulo Freiren sanoin toivon pedagogiikkana. Ei ole sattumaa, että samaan aikaan kun me aikuiset voimistamme huolipuhetta, lapsia ja nuoria pelottaa enemmän kuin aikaisemmin. Helposti huolipuhe jyrää vauhdilla hyvien tekojen yli. Huolen keskellä helposti unohtuu esimerkiksi se, että 92 prosenttia helsinkiläisistä yläkoululaisista määrittelee itsensä onnelliseksi. Että nuoret harrastavat enemmän kuin ennen. Että suomalaiset nuoret tekevät vapaaehtoistyötä enemmän kuin ketkään maailmassa. Huolipuhe ilman voimakkaita toivoa vahvistavia toimia tekee nuoresta oman elämänsä sivustakatsojan. Yhteiskunnan maalaaminen vaarallisena ja raadollisena paikkana synnyttää säikkyä ja itsekästä kansaa, joka haluaa yksinkertaisia ja kovia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Lasse Siurala kannustikin puheessaan hakemaan oppeja Muumilaaksosta. Siuralan mukaan Tove Janssonin luoma maailma on paras suomalainen kuvaus siitä, miten ihmiset voivat toimia epävarmuuden keskellä. Siurala siteerasi Jukka Laajarinteen Muumit ja olemisen arvoitus -kirjaa siitä, mikä Muumeista tekee radikaalia. Laajarinne kirjoittaa:”Voimme itse valita miten suhtaudumme maailmaan ja tilanteeseemme. Me määräämme mikä arvo maailmalla meille on.”

Itse toivon, että helsinkiläinen nuorisotyö vahvistaa nuorissa juuri tuota tunnetta: oikeutta ja kykyä tehdä onnellisuutta tuottavia valintoja muiden kanssa. Siurala muistutti, että pyrstötähden lähestyessä Muumilaaksossa järjestettiin juhlat. Epävarmuuden ja pelottavienkin asioiden keskellä uskallettiin yhä toimia – tehdä hyviä tekoja.

Juhlat, ilo ja leikki ovat myös filosofi Martha Nussbaumin mukaan tärkeä osa sitä, mikä tekee elämästä hyvää. Tässä mielessä on syytä jakaa näin julkisesti kiitosta helsinkiläisille päättäjille. Helsingin strategiassa painotetaan nuorten oikeutta loistaa. Vaikka eriarvoisuus on todellista ja kaupungin talous tiukoilla, Helsingissä uskalletaan suunnata rahaa myös niihin juhliin ja siihen iloon. Minussa synnyttää virkamiehenä ja helsinkiläisenä ylpeyttä se, että meidän kaupunkimme johto uskaltaa tavoitella hauskaa Helsinkiä.

Riippumatta siitä, tuntuuko pyrstötähti nyt lähestyvän, me nuorisoasiainkeskuksessa haluamme kutsua kaikki helsinkiläiset mukaan juhliin. Tässä muutama kutsu:

  • Taito 2013 -gaala Gloriassa ke 8. toukokuuta klo 18–20. Tule katsomaan 90 helsinkiläisen koulun parhaita kykyjä.
  • kansallinen nuorten teatteritapahtuma Teatris Kansallisteatterissa 24.–26. toukokuuta. Lähes 2000 nuorta teatteriharrastajaa ja Suomen eturivin näyttelijät tuomaristossa. Kaikki esitykset ovat ilmaisia.
  • Tullaamo. Helsingin Juhlaviikot ja Helsingin kaupunki palkkaavat täksi kesäksi 30 nuorta kesätöihin tekemään taidetta ammattilaisten kanssa. Tullaamo on auki kaikelle kansalle 16.8.–1.9